Heijastus etusivulle

Elämää Jääkärinkatu 6 b:n puutalossa vuodesta 1946 vuoteen 1963

ODOTETUT VIERAILIJAT
Silloin tällöin kävelijät eksyvät pihallemme ja löytävät täältä puutalon. Jotkut taas tulevat ihan vartavasten katsomaan sitä. (Helsingin sanomien lähes koko sivun jutusta `Onnellisten ihmisten talo´ on sentään kulunut jo 10 vuotta.) Helsingin keskustassa on melkein kuusikymmentä puutaloa – ne ovat siis nähtävyyksiä. 

Naapurini oli kohdannut kesäloman aikana pihallamme naishenkilön, joka oli suurella kiinnostuksella katsellut puutaloamme. Lyhyt keskustelu olikin paljastanut, että vierailijamme oli asunut tässä talossa 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun. Naapurini oli kertonut hänelle, että jäljitän kaikkea mikä sivuaakin puutaloamme, sen asukkaita, tapahtumia, yrityksiä jne. Nainen oli luvannut palata. 
Oli paljastunut, että nainen asuu pysyvästi Yhdysvalloissa ja on täällä nyt lyhyellä vierailulla. Jännitin tuleeko hän.

Keskiviikkona 6.8. ovikello soi.
Siinä he ovat, sisarukset Sirkka ja Kaarina.
HS 20.8.1998 Onnellisten ihmisten talo

kuva: HS, 20.8.1998
klikkaa kuvaa suuremmaksi

PERHE WÄST
Sirkan vanhemmat Anna Sofia Wäst ja isä Usko Toivo Wäst olivat muuttaneet Jääkärinkadun puutalon toisen kerroksen päätyyn vuonna 1946. Samana vuonna kun Sirkka syntyi. Hän on sisarusparven kolmanneksi nuorin. Kaarina on toiseksi nuorin.
Kaarina Wäst 1948 Allan Wäst 1953

Kaarina Wäst 1948, Allan Wäst 1953
Heidän puutalon toisessa kerroksessa sijaitseva asuntonsa käsitti kaksi huonetta, vajaat 30 neliötä. Keittiön nurkassa oli hella, makuu-olohuoneessa kaakeliuuni (joka on muuten edelleenkin tallella). Muuta lämmitystä ei ollut, joten talvisin kylmiä ja vetoisia huoneita oli tilkittävä matoilla ja filteillä. 

Kolmella perheellä oli yhteinen wc. Pesutupa sijaitsi pihapiiriin 1930-luvulla rakennetun kerrostalon pohjakerroksessa. Siellä lakanat keitettiin puhtaiksi padassa ja muut vaatteet jynssättiin pyykkilaudalla. Pyykit kuivattiin säistä riippuen pihalla tai puutalon vintillä.
Vintiltä lapset löysivät Liljeforsin makkaratehtaan jäljiltä makkaranipsuja.

Liljeforsin makkaranipsu



lapsia Jääkärinkatu 6b pihalla

Vasemmalla on puolikas Kaj Rönnbergistä, jonka isä oli talonmies ennen Elias Pekkosta. Takarivissä vasemmalta Usko E.V. Wäst, Ija Surenkin ja Inga-Lill Lindström (jonka isällä oli siirtomaatavaraliike talossa), Uskon edessä on Aleksander (Sasha) Surenkin ja eturivissä vasemmalta Sirkka Wäst, Kurt Selenius (jonka äidillä oli ruokabaari Tarkk´ampujankadulla)
sekä Kaarina Wäst (kuva on hänen albumistaan).
klikkaa kuvaa suuremmaksi


Aira Pekkonen (talonmiehen tytär),-Allan Wäst, Kaarina Wäst ja Sirkka Wäst 1959

Aira Pekkonen (talonmiehen tytär),
Allan Wäst, Kaarina Wäst ja Sirkka Wäst 1959
klikkaa kuvaa suuremmaksi 

Jääkärinkatu 8 pihamaa ja taustalla Jääkärinkatu 6b 1957

Näkymä Jääkärinkatu 8:n pihamaalta 1957.
Taustalla Jääkärinkatu 6b.
klikkaa kuvaa suuremmaksi
Jääkärinkatu 6b kivitalo ja 8 puutalo 1931

Jääkärinkatu 6b (kivitalo) ja 8 4.3.1931
klikkaa kuvaa suuremmaksi
Pihat oli eroteltu toisistaan puuaidoilla, mutta ne eivät estäneet lapsia liikkumasta ketterästi pihalta toiselle. Tyttöjen suosikkiharrastus kesäisin oli hypätä ruutua ja narua. Vuorimiehen puistikko ja Kätilöopiston lähistöllä olevat rauniot vetivät puoleensa etenkin muutaman vuoden ikäistä Sirkkaa. Ystävälliset naapurit joutuivatkin taluttamaan pikkukarkulaisen kotiin tuon tuosta.

1950 -luvulla oli ympäristössä vielä runsaasti puutaloja. Vuorimiehenkadun kahdessa rivissä sijaitsevat talot näkyivät Wästien ikkunasta – samoin asukkaiden yhteinen puusee (jälkimmäinen näkymä oli tietenkin vähemmän mairittelevaa). Jääkärinkatu 8:ssa oli myös puutalo.


Jääkärinkatu 6b puutalo 1932

Jääkärinkatu 6b puutalo 24.1.1932
klikkaa kuvaa suuremmaksi




Sirkka kävi kansakoulua Kaivopuistossa, koska suuriin sodanjälkeisiin ikäryhmiin kuuluvana ei mahtunut Tehtaankadun kouluun. Seuraava opinahjo oli Kirkkopuiston tyttökoulu Annankadun ja Bulevardin kulmassa (Samassa rakennuksessa sijaitsi vuosia Taideakatemian tiloja ja nyt ravintola Loft).

Sirkka häpesi asua puutalossa.
”En esimerkiksi koskaan kertonut koulukavereilleni missä asun. Se oli niin noloa. Jos joku kaveri sattumoisin ilmestyi ovelle, niin en ainakaan halunnut, että hän tulee sisälle asti, vaan pitääkseni hänet takuulla loitolla, saatoin keksiä että veljeni on sairaana ja tauti on erittäin tarttuvaa.”


tapettikerrostumia tapettikerrostumia

Tapettikerrostumia Jääkärinkatu 6b 27:n keittiöstä 2008

Usko Toivo Wäst ja Chevrolet

Usko Toivo Wäst ja Chevrolet
klikkaa kuvaa suuremmaksi



Isä ajoi taksia, Chevroletiä, jonka talli oli Eirassa Armfeltintiellä. Äiti oli kotona. Se kai tekikin kodista pullantuoksuisen paikan. Kivitalon puolella asuva rouva Wickström ja Sirkan äiti leipoivat vuorotellen ja lämpimäisiä tarjoiltiin puolin ja toisin. Ruokaa valmistettiin uunissa. Etenkin kaalilaatikko on jäänyt sisarusten mieleen.

1950 luvulla elettiin vielä säännöstelyn aikaa. Viimeisin kortilla ollut elintarvike oli kahvi. Sirkka muistaa myös ostaneensa lakritsaa kortilla. 
Hauska yhteensattuma muuten omaan lapsuuteeni: Sirkka kertoi, että heidänkin äidillään oli tapana polttaa tupakkaa ainoastaan silloin, kun jonkun lapsen korva oli kipeä. Savua puhallettiin korvakäyttävään (Mistähän 50-luvun niksikirjasta tai lehdestä tuokin idea oli lähtöisin!) 

Koska huoneistoon tuli ainoastaan kylmää vettä ja hellan
kuumavesisäiliökin oli rajallinen, niin perhe kävi lauantaisin yleisessa saunassa Jääkärinkadun ja Laivurinkadun kulmassa. Usein nähty kylpijä siellä oli myös Annikki Tähti joka asui Jääkärinkatu 10:ssä.

Annikki Tähti
NAAPURIT

Kanssakäyminen naapureiden kanssa oli tiivistä. Naapurin puoleen käännyttiin milloin missäkin asiassa. Esimerkiksi jos kotona ei sattunut olemaan sokeria tai munia, lähetettiin joku lapsista asialle kahvikuppi kourassa.

Wästien seinänaapuri oli Helmi Laine, koukkuselkäinen rakennustyöläinen. Töistä palattuaan hänen päivittäisiin rutiineihinsa kuului hakea vettä yhteisestä vessasta, sillä hänellä ei ollut asunnossaan omaa vesipistettä. Jossain vaiheessa Helmillä oli myös poikaystävä nimeltä Broms. Nimi innosti lapset rallattelemaan: ´paarma tulee, paarma tulee´.

Helmi Laineen piskuisen keittiön ja huoneen seinän takana asui perhe kahden lapsensa kanssa. Rouvan vanha äiti asui myös jonkin aikaa naapurissa. Sitten vanhus kuoli. Sirkka muistaa kuinka he kotinsa ikkunasta seurasivat kun vainaja vietiin pois.

Sasha Surekin Sirkka Wäst ja Sasha Surekin

vasen kuva: Sasha Surenkin 1957
oikealla: Sirkka Wäst ja Sasha Surenkin 1957

Fennia etiketti

Jääkärinkatu 6b C 27:n keittiön lattian alta
vuonna 2008 löytynyt etiketti

Televisiota ei ollut vielä 50 -luvulla monessakaan perheessä, mutta oikea elämä taisi olla sitäkin jännittävämpää. Joskus otettiin kiinni varkaita, joskus pihapiirin kemiallisia aineita käsittelevässä yrityksessä räjähti. Tarinoilla oli siivet ja ne lensivät nopeasti. Yksi harrasti sukellusta ja oli jopa tehnyt jaffan juonnin ennätyksen veden alla, mutta jostain syystä hän päätti päivänsä itse. Viinakin sotki joidenkin elämää. Kerran pihan lapset saivat katsella, kun kivitalossa asuva mies roikotti poikaansa ikkunasta. Eräs toinen päätti päivänsä kaasulla.

Mutta oli glamouriakin: kivitalon puolella asuivat sen ajan legendaariset filmitähdet Toini Vartiainen ja hänen puolisonsa Erkki Viljos. Kerran Sirkka näki kadulla pariskunnan tulevan kotiin hienoissa vaatteissaan. Toini sipsutteli korkokengissään ja söi jäätelötötteröä. Kun siitä oli jäljellä enää pohja, hän heitti sen menemään. Sirkalle se oli vihje suuren maailman tavoista ja hän omi välittömästi tavan heittää tötterön loppuosan fiinisti ja kepeästi menemään – noin vain, kuten hän kuvitteli hienojen ihmisten tekevän kaikkialla.

näyttelijä Toini Vartiainen näyttelijä Erkki Viljos

Näyttelijät Toini Vartiainen ja Erkki Viljos

LÄHIKAUPAT JA PIHAPIIRI

Elettiin aikaa kun melkein jokaisen talon kivijalassa oli jonkinlainen liike niin Jääkärinkadullakin. Lindströmin sekatavarakaupassa myytiin siirtomaatuotteita kuten kahvia ja hedelmiä. Hinnat laskettiin lyijykynällä paperille ja joulun aikaan kauppaa koristivat isot värilliset lamput. Jääkärinkadulla oli myös paperikauppa sekä lyhyttavaraliike, joista jälkimmäinen möi ompelutarvikkeita, asusteita, laamapaitoja, nappeja, hanskoja jne. Helsingin meijerin maitokauppa oli saunaa vastapäätä Jääkärinkadun ja Laivurinkadun kulmassa. Sen naapurina taas kelloseppä (Jääkärinkatu 15. Paikalla on tällä hetkellä pizzeria).

Jääkärinkadun ja Korkeavuorenkadun kulmassa oli Sanna Saimaan liivikauppa ja sen vieressä herkkukauppa, josta joskus haettiin sipulisilliä tai palvattua lammasta. Korkeavuorenkatu 2:ssa oli myös Imatra-elokuvateatteri ja kuuluisa Saima-sauna. Viiskulman Meranossa ja Iso Roobertinkadun nonstop -leffateatterissa käytiin katsomassa lyhytelokuvia.

Puutalon kivijalassa oli puusepän verstas ja Daytonin vaakatehdas. Sirkan veli Usko oli ensin töissä samassa korttelissa sijaitsevassa G. W. Sohlbergin tehtaassa ja sitten Daytonilla.


Jääkärinkatu 4 piha

Jääkärinkatu 4 piha 1969.
G. W. Sohlbergin tehdas sijaitsi täällä vuosina 1885 - 1979


Kivitalon alimmassa kerroksessa valmistettiin 1950-60-luvun taitteessa vähän aikaa sohvia. Sirkan sisko Ulla oli töissä heidän Kalevankadulla sijaitsevassa liikkeessään. Pihapiiri sai aika-ajoin nauttia Sorva Sohvan omistajan Ossi Sorvarin opperalauluharrastuksesta.
Myös Kemilalla oli tiloja pihapiirissä (siellä tapahtui se räjähdys).

Kun Wästit muuttivat vuonna 1963 Koskelaan, oli ainakin Anna-äiti innoissaan: oma wc ja lämmintä vettä!

Kuvalähteet:
Sirkka Ekqvistin ja Kaarina Hietalan kotialbumit
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto
Ateljee Heijastus


Otan erittäin mielelläni vastaan vihjeitä, tarinoita ja kuvia sekä tietenkin huomautuksia ja korjauksia.

ulla.vaatainen[at]heijastus.com

takaisin juttujen etusivulle