Arkistojen kätköistä

Piipahdin kaupunginarkistossa etsimässä tietoja Jääkärinkatu 6:n asukkaista ja omistussuhteiden kehityksestä.

Ensimmäisen merkinnän löysin vuodelta 1889, myyjä: kaupunki, ostaja: tilanomistaja K. F. Rantanen.
Parin omistajavaihdoksen jälkeen ostajaksi oli merkitty Axel Liljefors vuonna 1905. Nimen päälle on kirjoitettu Korvmak. Olisinko jo makkaratehtailijan jäljillä? Kyllä! 1920 hän myy talon yritykselleen AB Axel Liljeforsille. Makkaratehdas näyttää toimineen vuoteen 1934 saakka.

Piirustuksia selaillessa minulla oli täysi työ pitää näppini irti kadun muista taloista, puhumattakaan laajemmista kokonaisuuksista (megalomaaninen kun olen!). Naapuritalon tutkimiseen annoin itselleni luvan, ovathan 6 a ja 6 b vähän niin kuin kaksosia, sitä paitsi jako a- ja b-taloon on tapahtunut myöhemmin. Kuten meidänkin tontilla niin myös 6 a:n paikalla on 1870 luvulla ollut 2 puutaloa. Piirustuksista päätellen vallan upea talo kadunvarressa ja toinen pihalla kuten tämä meidänkin talomme.

Pihapiiriä on täydennetty vuonna 1907 lisärakennuksella (af sten). Puutalon itäpäätyyn rakennettiin kaksikerroksinen jatke ja siihen liittyvä piharakennus. Siinä sijaitsivat liiteri, talli ja pesutupa. Makkaranvalmistus onkin aloitettu jo silloin, koska pohjapiirroksesta löytyy korfmakeri, kokrum ja lagerrum.

Tuntui lumoavalta selailla arkistossa reilut kymmenen senttiä paksua ´henkirahojen kantokirjaa´, ihailla kaunista käsialaa, koukeroisia allekirjoituksia. Sarake sarakkeen, sivu sivun jälkeen säntillisiä merkintöjä maksuista ja punaisia leimoja maksujen laiminlyönneistä 116 vuoden takaa. Vuoden 1889 kirjasta en löydä yhtään merkintää Jääkärinkatu 6 b:n kohdalta, mutta opin lukemaan kirjaa. Minun oli ainoastaan pidettävä mielessä, että kyseessä on VII kaupunginosa ja kortteli no 109.

Eläköön kirjanpito, sillä sen kautta saamme tarkkoja tietoja menneen ajan elämästä.

Inspiroiduin talojen asukkaista ja heidän ammateistaan. Siellä he kävelivät katuamme pitkin kuka minnekin: ompelija, merimies, silittäjä, ajuri, sementtityömies, tehtaalainen, kivityömies, palvelija, messityöntekijä, viilari, vaununtekijä, suutari, rakennusmestari, kirjapainotyöntekijä, konttoristi, satamakonstaapeli, kirjansitoja ja kankaanmyyjä.

Tämän tontin asukkaista en löydä merkintää vielä tuosta kirjasta.

Vuonna 1920 6 b:n taloissa asuivat mm. Hulda, Ulrika, Ester, Albert, Karoliina, Oiva, Lennart, Elsa, Sofia, Alvina, Berta, Alexander ja Matilda. He edustivat seuraavia ammatteja: pesijätär, konetyömies, kauppa-apulainen, poliisikonstaapeli, puuseppa, työnjohtaja, kauppa-apulainen, tehtailija (tietenkin makkaratehtailija Axel Liljefors), keittiöapulainen, aputyöntekijä, sairaanhoitaja ja viisi makkaratehtaan työntekijää.

Olen hulluna museoihin ja arkistoihin. Museoista ja arkistoista löytyvät historian detaljit imaisevat vastustamattomasti mukaansa, mutta parasta antia ovat kuitenkin elävät ihmiset ja heidän tarinansa.